Yö Brown's (Bate's) motellissa vaihtui aamuksi ja oli urhean duomme aika lähteä eteenpäin. Aamiainen nautittiin kylässä nimeltä Y (tai X), maittavat leivät, tosin Mimosan kanaleipään oli piilotettu pekonia.
Reitti jatkui Shenandoahin kansallispuistoon, ehdottomasti upeimmat ja henkeäsalpaavimmat (tosin meille vanhoille pölykeuhkoille se on aika jokapäiväistä) maisemat tähän asti!
Tauko pidettiin Charlestonissa, mukavassa pikkukylässä, jonka dinerissä syötiin ihanat pikkuruokajutut ja hiukan huumeidenkäyttäjän näkoinen ja pikkusen acdc:sta kärsiva tarjoilija Sam lupasi pitää meistä huolta, mikä tietysti lämmitti kaukana kotoa olevan matkaajan mielta.
Matkan täytyi kuitenkin jatkua, sillä Samin huolenpito loppui tipin vastaanottamiseen. Maisemat jatkuivat huikeina, vierailimme parilla upealla putouksella ja ihmettelimme pittoreskeja pikkukyliä ja niiden lukuisia kirkkoja sekä niiden nimiä (first methodist baptist evangelist church of christ the lord the saviour...) ja tienvarsikylttejä (so you think its hot in here? Hell is forever!!).
Yritettiin etsiä illallista Staunton nimisestä pikkukaupungista, mutta se oli valitettavasti mennyt kiinni. Nautittiin sitten Hardees-burgerit ja ehkä vähän kuoltiin, koska ne oli NIIIN hyviä. Ehdottomasti paras pikaruokajointti näillä main!
tarkoitus oli jäädä Stauntoniin yöksi, mutta koska Bob the carissa ja meissä riitti vielä virtaa ajoon, ajettiinkin yöksi Richmondiin Econo Lodgeen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti